Aurinkoinen marraskuuni

12/01/2017

eli 1.12.2017

Mitä ihmettä – lukukausi lähenee jo loppua, vaikka vastahan minä tänne tulin. Nyt on joulukuun ensimmäinen päivä ja perjantai-ilta. Kirjoitin viimeksi marraskuun alussa, ja nyt onkin hyvä kysyä, mitä marraskuussa tapahtui. Ensimmäinen ajatukseni on, että mitä ihmettä olen tehnyt marraskuussa. Marraskuu hurahti nopeasti, eikä ole ollenkaan tuntunut marraskuulta. Arki kului suomen, arabian ja intiaanikieliin* keskittyvän kurssin parissa, ja olinpa välillä kipeänäkin. Nelipäiväinen kiitospäiväloma oli mukavan rentouttava, ja ennen sitä meillä oli vieraana muutaman päivän ajan kaksi Iowassa oleskelevaa ranskalaista opiskelijaa, joista toisen tunsin Arkansasin orientaatiosta.

Aurinko paistaa usein

Syy siihen, miksi marraskuu ei tuntunut marraskuulta on se, että Minnesota on silmämääräisesti katsottuna Ranskan korkeuksilla. Vaikka täällä on siis mannerilmaston takia yleensä kylmät talvet, kaamos on huomattavasti miedompi kuin Suomessa. Aurinko nousee siis selvästi aiemmin ja laskee selvästi myöhemmin kuin Joensuussa. Lisäksi menen yliopistolle vasta kymmeneksi, joten ulkona on aina valoisaa aamuisin – jopa silloin kun herään. Kaiken lisäksi aurinko paistaa usein, ja silloin kun se paistaa, se paistaa korkeammalta kuin Suomessa marraskuussa. Vaikka paikallisten mielestä on ikävä pimeä vuodenaika, minusta marraskuu oli ihanan valoisa. Lisäksi oli aika lämmintä (lukuun ottamatta yhtä kylmää pakkasviikkoa) ja tosi kuivaa, joten säässä ei kyllä ole valittamista. Tai ei haittaisi, jos tulisi lunta, mutta musta maa ei ole täällä läheskään yhtä masentava kuin se olisi tähän aikaan vuodesta Suomessa. Ja tosiaan tänäänkin aurinko paistoi, kun menin bussilla yliopistolle.

Harvinaisen synkkä aamu

Viikko sitten täällä tietysti vietettiin suurta juhlaa, kiitospäivää. Varsinaisena juhlapäivänä 23.11. pääsin erään ihanan entisen suomen opiskelijan kotiin todistamaan aitoa amerikkalaista kiitospäivätunnelmaa. Tunnelma oli lämmin ja rento. Lisäksi kiitospäivää edeltävillä viikoilla osallistuin muun muassa vegaanisille kiitospäivänyyttäreille, paikallisen Fulbright-yhdistyksen kiitospäivänyyttäreille ja yhteispohjoismaiselle ”Nordic American Thanksgiving Breakfast” -aamupalalle. Kiitospäivä näkyi kaikkialla pari viikkoa ennen juhlapäivää, mutta toisaalta itse varsinaisena kiitospäivänä siivosin ja otin rennosti kotona ja iltapäivällä sitten kyläilin.

Fulbright-järjestön kiitospäivänyyttäreillä

Kiitospäivän jälkeisenä mustana perjantaina kävin uteliaisuudesta katsomassa shoppailumeininkejä, mutta menin joko liian myöhään tai väärään paikkaan, sillä kaupoissa oli pikemminkin hiljaista. Itse tosin sorruin, ja ostin talvitakin, kun olin sellaista vailla. Tulipahan se sitten ostettua, niin ei tarvitse myöhemmin tuhlata aikaa. Vähän silti hävettää, että tuli shoppailtua Black Fridayna…

Shoppailulla bongattu elokuvateatteri

Kiitospäivän jälkeisenä lauantaina taas kävin katsomassa amerikkalaista jalkapalloa, ja vastakkain olivat Minnesotan yliopiston joukkue Gophers ja naapuriosavaltio Wisconsinin yliopiston joukkue Badgers (eli taskurotat vastaan mäyrät). Ensin jouduin skannaamaan lippuja voimistelukerhon talkoissa, minkä jälkeen olin aivan jäässä enkä saanut nautittua täysillä pelistä. Mutta onpahan nyt sekin nähty! Oli jännä nähdä, miten omaa joukkuetta kannustetaan täysillä ja miten taas melkein kaikilla katsojilla oli jotain oman joukkueen väristä päällä. Koska skannasin lippuja, näin miten monen ikäisiä ihmisiä tuli katsomaan kahden yliopistojoukkueen välissä peliä: katsojia oli lapsista vanhuksiin, vaikka toki myös opiskelijoita oli katsomossa paljon.

Go gophers!

Tänään alkanut joulukuu tulee olemaan kiireinen. Keskiviikkona lähden Fulbright-ohjelman Mid-Year Conference -tapahtuman Washington D.C.:hin, jossa pääsen myös juhlimaan Suomen itsenäisyyspäivää. Lisäksi viiden päivän reissulla pääsen taas näkemään Arkansasin tuttuja ja nauttimaan ihanasta innostuneesta FLTA-hengestä.

D.C.:n reissun jälkeen olen Minneapolisissa pari viikkoa, minkä jälkeen alkaakin aikamoinen seikkailu. En siis lähde Suomeen jouluksi (nyyh!), vaan tarkoitus olisi kiertää Las Vegas, Los Angeles, San Francisco ja Seattle tällä hetkellä Philadelphiassa asuvan pietarilaisen ystäväni Olgan kanssa. Jännää! Sitten tammikuun alussa palaan Minneapolisiin ja saan vähän yli viikoksi kovasti odottamani vieraan. Seuraava kuukausi tulee toivottavasti siis olemaan todella jännittävä ja mukava.

Pohjois-Amerikan alkuperäiset kielet

* Amerikan alkuperäiskansoihin liittyvä terminologia on vähän hankalaa – etenkin suomeksi. Täällä yliopistolla oppiaineen nimi on American Indian Studies, mikä siis olisi suomennettuna ilmeisesti esimerkiksi (amerikan)intiaanitutkimus – Indian eli intiaani. Toisaalta sanaa Indian yritetään välttää ja sanoa Native Americans, mikä olisi alkuperäiskansa tai -asukas suomeksi, eikö niin? Parasta olisi käyttää tietyn heimon nimeä, mutta joskus esimerkiksi kielistä puhuttaessa on hyvä olla kattotermi, joka ilmeisesti voi olla American Indian eli intiaani tai sitten Native American. Aiheesta on tietysti kirjoitettu paljon, ja tässä on esimerkiksi linkki pitkään Wikipedia-artikkeliin aiheesta. Yhtä oikeaa vastausta ei ole.