Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Aurinkoinen marraskuuni

Kuva
eli 1.12.2017 Mitä ihmettä – lukukausi lähenee jo loppua, vaikka vastahan minä tänne tulin. Nyt on joulukuun ensimmäinen päivä ja perjantai-ilta. Kirjoitin viimeksi marraskuun alussa, ja nyt onkin hyvä kysyä, mitä marraskuussa tapahtui. Ensimmäinen ajatukseni on, että mitä ihmettä olen tehnyt marraskuussa. Marraskuu hurahti nopeasti, eikä ole ollenkaan tuntunut marraskuulta. Arki kului suomen, arabian ja intiaanikieliin* keskittyvän kurssin parissa, ja olinpa välillä kipeänäkin. Nelipäiväinen kiitospäiväloma oli mukavan rentouttava, ja ennen sitä meillä oli vieraana muutaman päivän ajan kaksi Iowassa oleskelevaa ranskalaista opiskelijaa, joista toisen tunsin Arkansasin orientaatiosta. Aurinko paistaa usein Syy siihen, miksi marraskuu ei tuntunut marraskuulta on se, että Minnesota on silmämääräisesti katsottuna Ranskan korkeuksilla. Vaikka täällä on siis mannerilmaston takia yleensä kylmät talvet, kaamos on huomattavasti miedompi kuin Suomessa. Aurinko nousee siis selväst

Amerikan erikoisuuksia, osa 2

Kuva
eli 5.11.2017 No niin! Täällä olen taas. Enpä ole aikoihin ehtinyt istua ja kirjoittaa. Aika on kulunut nopeasti: viikot ovat kiireisiä mutta mukavia, ja viikonloppuina olen joko reissannut tai ollut muuten kiireinen. Lokakuun alussa kävin Chicagossa ja kuun puolivälissä vaeltamassa Lake Superiorilla eli Yläjärvellä Pohjois-Minnesotassa. Viime viikonloppuna pidin pienet juhlat ja kävin shoppailemassa.  Tässä tekstissä esittelen niitä kauan sitten lupaamiani Amerikan kummallisuuksia. Nämä huomiot kyllä pätevät lähinnä Minneapolisiin ja yliopistoon täällä, mutta ehkä osassa on totuuden siemen suuremmassakin mittakaavassa.  Tyyli Muoti on täällä vähän erilaista kuin Suomessa. Kun olin lähdössä Suomesta, äitini sanoi jotenkin, että älä sitten ihmettele, jos tyylisi on erilainen, kun ainakin hänen mielikuvansa mukaan amerikkalaiset pukeutuvat niin hienosti ja virallisesti. No eivätpä pukeudu! Ainakaan virallisesti nimittäin. En tiedä, onko kyse vain opiskelijoista, mutta ylei

Minneapolisin syksyä

Kuva
eli 7.10.2017 Arki kuluu hirveää vauhtia ja viikonloput menevät siinä samassa vilinässä. Tässä tekstissä kerron arjen puitteista. Seuraavan kerran, kun ehdin kirjoittaa, kerron lisää Amerikan kummallisuuksista, kuten lupasin. Kämppä Asun valtavan kolmikerroksisen omakotitalon yläkerrassa venäläisen FLTA-kämppiksen kanssa. Meillä molemmilla on omat huoneet, minkä lisäksi meillä on kahdestaan käytettävissä koko yläkerta, ja yhteinen olohuoneemme on todella iso. Tässä talossa asuu myös kolme muuta vuokralaista ja talon omistava eläkeläismies. Lähes koko yläkerta on päällystetty kokolattiamatolla. Moni suomalainen pitää kokolattiamattoa ällöttävänä asiana, mutta minusta sen on ihan OK. Mukava kävellä pehmeällä lattialla, ja koska paikallisetkaan eivät kuole pölymyrkytykseen, tuskin minäkään. Ikkunat ovat tosi vetävät, ja silloin kun ulkona on kylmä, sisälläkin on aika kylmä. Silloin kun ulkona oli ihan käsittämättömän kuuma, kämppä oli myös kuin sauna. Täällä oli siis koko syys